Runojussi 27.5 – 12.7.2008

Tehtävä, tarkoitus

 

www.a-valitys.fi/runojussi

 

1

On meillä, täällä tehtävä,

ei työ, aina ole tärkeä,

uhrauskin, voi olla kuluttava,

ole voimavarojasi säästävä.

 

2

Hiljaisuuden kautta oppien,

joutenolo, sitä vahvistaen,

alitajuntaa, sitten kuunnellen,

vähitellen, tarkoitusta etsien.

 

3

Kuin, sisäistä pakkoa huomioiden,

ehkä sitä, joskus ihmetellen,

huomaat suuntasi, iloiten,

uutta kuormaasi, kevyesti kantaen.

 

4

Se on, paljon vaatimassa,

mutta, varmuus on voimaa antamassa,

oikean tietoisuus, sitä tukemassa,

ilo, joka edistysaskeleessa.

- - - - -

5

Ystävyys on tasavertaista,

sen ylläpito, ei aina sellaista.

Hyväksy tämä sydämestä,

etsi Ystävän tiedot puhelimesta.

 

6

Kun aidosti annat Ystävälle,

rakennat perustusta voimalle,

et tuhlaa, yksinäisen kuormalle

ja… omaat tukijoukon tehtävälle.

- - - - -

7

Ehkä jo lapsuudessa,

oli tehtäväsi kuvioissa,

mutta et, sitä ollut huomaamassa,

kaiken muun puristuksessa.

 

8

Ehkä suuntasi, välillä päinvastainen,

mutta, kuitenkin johdatuksellinen,

tehtävääsi valmistavainen,

tarkoitusta korostavainen.

 

9

Ei ole, tietoa tehtävästä,

jos ei ole, siihen johdatusta,

ehkä, ilosta itkun kokemusta,

vaihtelua voiman tunteista.

 

10

Kun sitä, tietoisesti tavoittaa,

saattaa se, välillä lannistaa,

mutta, aika keinot osoittaa,

kehitys, on vapauttavaa.

 

11

Suuri apu onnistumisessa,

on itsestä huolehtimisessa,

kunto ja terveys kohotuksessa,

talouskin kohtuudessa.

 

12

Tällä tiellä, kulkiessasi,

unohda tavanomaisesi,

vapauta Sinä, aitoutesi

ja usko mahdollisuuksiisi.

 

13

Mutta… älä liikaa tavoita,

ota onni nykyhetkestä,

sen kaikista vivahteista,

TÄSSÄ JA NYT, RENTOUDESTA.

 

14

Muista, olemme yksilöitä,

toivon, oman tien kulkijoita,

siksi, omasta tehtävästä,

vain Sinä, tiedät sen aitoudesta.

 

 

 


 

 

Minun tehtäväni

 

1

En ole vaatimaton,

koska uskon, tavoitteen kantavan,

heikon hetken yli, johdattavan,

hyvään, suuntaa hakevan.

 

2

Ehkä vaatimattomuus kaunistaa,

mutta, esikuvat voimaa antaa,

jos esikuvia yhdistää,

tavoitteen kärkeä kirkastaa.

 

3

Ei ole sitä väärää ylpeyttä,

joka nolostuu, jos toteutumatta,

jää jokin, tavoittamatta,

sen voi toisille jättää, kadehtimatta.

- - - - -

4

Mikä on minun tehtäväni?

Että kehittyisi ymmärrykseni,

voimankin kautta, viisauteni,

että voisin, jakaa tietoani.

 

5

Että voisi kasvaa rinnallani,

suuri joukko Ystävieni,

tasapaino päämääränämme,

siihen, aitous johdattajamme.

 

6

Milloin on voima todellista?

Kun ei löydy, Ystävyydestä,

kilpailua kanssakäymisestä,

vain aitoa avoimuutta, kaikesta.

 

7

Että voiman käytössä,

saisin kasvaa, ymmärryksessä,

jolloin ymmärrystä jakamassa,

saisin olla, toisten kasvamisessa.

 

8

Että nostamisen taidossa,

saan lisää, olla kasvamassa,

toivoa tulevaan tuottamassa,

elämän taitoa nykyhetkessä.

 

9

Että saisin kasvaa hoitajana,

ehkä joskus, olla parantajana,

vanhojen viisauksien löytäjänä,

tuon kaiken jakajana.

 

10

Että runoillani tavoittaisin,

toivon, ajatusta herättäisin,

sisimmän iloa jakaisin,

aitouden voimaa korostaisin.

 

11

Että Ystäville tarkoitusta,

tehtävänkin etsimistä,

löytäisin itseni, rohkaisemasta,

iloa todellista, tuottamasta.

 

12

Että avoimuutta korostaen,

puhumisen voimaa todistaen,

sen taidossa opastaen,

vaikeuksia voittaen.

 

13

Voihan asia, niinkin olla,

että on tehtäväni, herätellä,

ehkä hiukan, ravistella,

mutta sen, näen tulevalla.

 

14

Sitä todellista aitoutta,

saisin korostaa, sen tärkeyttä,

levittää sen merkitystä

voiman kautta, uskallusta.

 

15

Sellaisen ihanteen jakamista,

josta voima, löytyy aitoudesta,

sen kautta, avoimuudesta

ja uskallus, tästä voimasta.

 

16

Ei ole, tämä ristiriitaista,

vaikka ensin, tarvitaan uskallusta,

jonka avulla aitoudesta,

saadaan voima, josta uskallusta.

 

17

Kun pienin askelin aloittaa,

rohkeutta siinä kasvattaa,

pian jo, tuloksia huomaa,

osaltaan, aitoutta vyöryttää.

 

18

Tiedän tämän toimivan,

kokemuksesta, sen ymmärrän,

kun toista, tähän kannustan,

siinä itseänikin, vahvistan.

 

19

Että sen, aina muistaisin,

kaikille, ei ole sopivin,

minun ajatukseni, otollisin,

toisille, vain pelko on rajoittavin.

 

20

Kun voittaa pelkonsa,

kohtaa siinä itsensä,

löytää sieltä, tasapainonsa,

alkaa vapauttaa mieltänsä.

 

21

Että niin eläisin tulevani,

siihen johtaisi esimerkkini,

että, muistettaisiin jälkeeni,

oli, aitous ja voima perintöni.

 

 

 

22

Että saisin kasvaa kaikessa,

jolloin tässä runossa,

olisi enemmän viisaudessa,

kun on, aika tulevassa.

 

 

Runojussin pää- / linkkisivulle

 

Vapauta mielesi

 

Terve itsekkyys

 

Meidän voimamme

 

Voiman tunne