|
Runojussi
4.7.2008 |
Vaikeasti
ymmärrettävä-2 |
|
|
Liian avoin, elämälle, hetken, olin tälle, tuli voiman jakajalle, siitä, oppi kokemattomalle. |
2 |
Eivät voiman tunteessa, olleet, suojaukset mielessä, kun mielen avoimuudessa, olin ”aarrejahdissa”. |
3 |
Lisää taas, on vältettynä, yksi karikko tiedostettuna, ei ole, suunta muutettuna, mutt’ uusi asenne seurana. |
|
|
4 |
Jos nöyryys aina mukana, olisi matkaseurana, ehkä voima, silloin parempana, säilyisi, myös mutkan takana. |
5 |
Ehkä myös hukkasin, terveen itsekkyyden, unohdin. Jospa nyt muistaisin, että vain välikappale, olisin. |
6 |
Enää ei pohjasta, tarvitse aloittaa rotkosta, vain pientä korjausta, lyhyestä liu’usta. |
|
7 |
Myös, suunnan tiedosta, ei hetkenkään epäilystä. Nyt nautin kesätuulesta, on ilo, auringosta. |
8 |
Ehkä, jotain tarkoitusta, oli myös, tästä vaiheesta. Ehkä eivät, jotkut runoista, syntyisi, voiman tunnosta. |
9 |
Kun on tuosta, kokemusta, todellisen voiman tunteesta, voiko siitä tulla, unohdusta? se jossain, jatkaa kantamista. |
|
|
|
|
|
|
Runojussin pää- / linkkisivulle |